Kökkö blogi

lauantaina, heinäkuuta 16, 2005

Vihreät ja talous

Sainpa tuossa mökilläni ollessani luetuksi Osmo Soininvaaran pari kuukautta vanhan kirjan, Vihreät ja talous. Kirja on melko nopeasti luettava satasivuinen teos ja on ladattavissa Soininvaaran kotisivuilta.

Kirja käsittelee vihreiden suhdetta talouskysymyksiin ja yrittää vastata kysymykseen onko vihreät oikealla vai vasemmalla. Näppärästi kolmossivulla asia ilmaistaan kysymyksellä ”oikealla, vasemmalla vai edellä?” Tästä varmaan jäikin vihreiden puheenjohtajakiertueella tullut hienon kuuloinen hokema, että ”vihreät eivät ole oikealla tai vasemmalla, vaan edellä.” Niinpä niin, kivalla sanaleikittelyllä saadaan oikeisto ja vasemmisto kuulostamaan joltakin vanhalta ja vihreät toisivat sitten jotain todella uutta ja hienoa. Eikö ilmaisu ”poliittinen keskusta” ole riittävän seksikäs? Hauskana juttuna voi todeta, että myös Itävallan tunnetulta äärioikeistolaiselta Jörg Haiderilta kysyttiin kerran onko hän äärioikeistolainen. Vastaus oli, että ”en ole oikealla enkä vasemmalla vaan edellä.” Vihreän Liiton itävaltalainen veljespuolue ei siis taidakaan olla paikallinen vihreä puolue, vaan jokin muu... ;-)

Kirja on kuitenkin ihan mielenkiintoinen opus ja itsekin kokoomuslaisena kannatan monia kirjan esittämiä asioita mm. haittaveroja saasteille, perustuloa ja luonnollisesti kohtalaisen hyväksyvää ja avointa suhtautumista kuntien ostopalveluihin. Moni asia herätti kyllä kirjassa ajatuksia, niin myönteisiä kuin kielteisiä ja jotain niiden väliltä. Tässä muutamia:

1. Erittäin ilahduttavasti hän ottaa taloustieteen esille kirjansa alussa ja kritisoi vasemmistoa populismiin vajoamisesta talouskysymyksissä. Kuten Soininvaara toteaa, taloustiede ei ole mitenkään oikeistolaista sen enempää kuin vasemmistolaistakaan, vaan pyrkii vastaamaan vain siihen miten erilaiset valtion interventiot vaikuttavat talouden toimintaan, miten kysyntä ja hinnat muodostuvat jne. Teorioita on useita kuten vähän kaikissa eri tieteissä. Totuutta kun voidaan vain lähestyä, sitä ei voi saavuttaa, ainakin jos on Karl Popperiin uskominen. Tosin hieman etäiseksi jää se, mikä on oikeiston esittämät ”välttämättömyydet” joita Soikan mukaan oikeisto virheellisesti johtaa taloustieteissä. Hän ei niitä kovin suoraan mainitse.

2. Soinivaara sanoo vihreiden vastustavan kapitalismia, mutta kannattavan puolueen pientä vähemmistöä lukuun ottamatta markkinataloutta. Ajatus kuulostaa minusta ristiriitaiselta. Kapitalismilla nyt yleensä tarkoitetaan yksityiseen omistusoikeuteen nojaavaa talousjärjestelmää jossa tavaroiden palveluiden yms. vaihto tapahtuu kaupalla. Kovinkaan puhdasta markkinataloutta ei synny ilman kapitalismia. Miksi käydä kauppaa jos vain jokin yksi organisaatio omistaa kaiken? Kapitalismilla Soinivaara sanookin tarkoittavan ”ryöstökapitalismia”, jossa pääoman omistajat liittoutuvat valtion kanssa etujensa puolustamiseen muiden kustannuksella. Tämä ei minusta taas ole mitään kapitalismia, vaan suunnitelmataloutta. Jos joku minua rikkaampi henkilö tekee valtion kanssa diilin, joka pakottaa minut mielivaltaisesti maksamaan jotain tai kieltää minua harjoittamasta ammattia tai yritystä, niin silloinhan kyse on toisen omaisuuden ja itsensä määräämisen loukkauksesta, joka nimenomaan pitäisi olla hyvin kiellettyä kapitalismissa. Kuten Johan Nordberg kirjassa Globaalin kapitalismin puolustus toteaa: ”Kapitalismilla en tarkoita ensisijaisesti yksityisomistukseen pohjautuvaa ja sijoituksia mahdollistavaa talousjärjestelmää, nuo asita voi olla hyvin mahdollisia suunnitelmataloudessakin. Tarkoitan liberaalia markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu perustuu oikeuteen käyttää omaisuuttaan, oikeutta käydä kauppaa, tehdä sopimuksia ja perustaa yrityksiä. Kapitalistit ovat vaarallisia kun he eivät käyttäydy kapitalistisesti, vaan liittoutuvat valtion kanssa. ”

3. Hieman tarkoitushakuisesti Soinivaara toteaa, että tuskin edes kokoomus kannattaa ryöstökapitalismia. No shit, kokoomus kun ei oikein millään mittarilla ole mikään yltiökapitalistinen puolue. Koko historiansa ajan sillä on ollut yhtenä tärkeänä asiana sosiaalinen vastuu heikommista vaikka vasemmisto perinteisessä retoriikassa muuta väittää. Mitähän vihreät tykkäisivät, jos joku rupeaisi kauhistelemaan Linkolan ekofasismia ja toteaisi loppuun, että tuskin edes vihreät sitä kannattavat. Vihjailevaa? Kyllä.

4. Käsitellessään saasteista aiheutuvien haittaverojen oikeistolaisuutta ja vasemmistolaisuutta, hän toteaa aivan oikein sen olevan teoriassa oikeistolaisempaa kuin säännöstelyyn turvautuvaa vasemmistolaisuutta. Kuitenkaan hän ei kovin suoraan myönnä vihreiden olevan enemmän oikealla kuin vasemmalla tässä asiassa, vedoten perinteisen oikeiston, lähinnä kokoomuksen ympäristöverojen vastustamiseen. Jos näin on, niin voisiko sanoa vihreiden nyt vain olevan tässä oikeasti oikeammalla kuin kokoomus? Haittaverot kun ovat, kuten Soinivaara sanoo hintamekanismin hyväksikäyttöä (porvarillista) ja toisaalta, saasteet voidaan hyvin lukea omaisuuden loukkaukseksi, jota oikeistolainen ei hyväksy. Sinulla on tehdas joka saastuttaa pohjaveden ja siten minun juomaveteni, totta hitossa olet korvausvelvollinen! Itsellä ei ainakaan kokoomuslaisena ole mitään haittaveroja vastaan. Saastuttaja maksakoon, se on sitä yksilön vastuuta.

5. Jonkinlaista ristiriitaa ilmenee Soinivaaran aluksi valittelevasta esimerkki Virtasesta joka potkitaan nykyään pihalle yrityksestä kun hänen tuottavuutensa on heikko. Stressi ja pelko työnteossa lisääntyvät julmassa markkinataloudessa jossa pitää vain kilpailla. Myöhemmin Soinivaara kuitenkin puhuu kirjassaan siitä kuinka matalapalkka-alojen palkat voivatkin olla pienet, mutta myös verotuksen tulisi olla todella pieni. Eli Soininvaara myöntää jälkikäteen sen, ettei ole mitään järkeä maksaa vähän tuottavalle työntekijälle isoa palkkaa vaan että se voisikin olla pieni jos, verotus vain olisi kohtuullinen.

6. Globalisaatiota analysoidessaan Soininvaara puhuu myönteiseen sävyyn vapaakaupasta joka minua toki lämmittää. Hän aivan oikein toteaa tämän tuottaneen mm. Kiinassa ja Intiassa vaurautta ja toteaa samalla että: ”Jos kehitysapu olisi tuottanut tämän tuloksen, toitottaisimme sitä kaikkialla loistavana saavutuksena.” Erittäin hyvä huomio. Huolensa hän kohdistaa ”race to the bottom” – teoriaan jossa maat alkavat kilpaa laskemaan työsuojeluaan, palkkojaan yms. että saataisiin maahan edes joku yritys työllistämään nälkäpalkalla. Tätä teoriaa on usein esitetty, mutta en ole oikein missään sitä nähnyt. Esimerkiksi Etelä-Korea oli alkuaikoinaan todellinen halpatuotanto maa, mutta nyt lähes yhtä vauras kuin länsimaat. Jos ”race to the bottom” teoria olisi toteutunut niin, elintason kasvunhan olisi jossain vaiheessa pitänyt pysähtyä. Yrityksiä kun kiinnostaa tuottavuus ja sitä ei aina synny palkkoja ja työoloja alentamalla.

7. Soininvaara on oikeilla linjoilla siitä, että jos haluamme kolmansiin maihin parempaa elintasoa tuovaa työtä, ei meidän kannata ruveta palkkoja keinotekoisesti suurentamaan. Se karkottaa vaurautta tuovat investoinnit. Kuitenkin hän haluaisi säädöksiä työoloihin. Eikös tässä ole ristiriita? Saman laillahan ne työolojen kohentamiset ovat kuluja kuin palkatkin. Soininvaaran mukaan investointien tuoma vauraus ei nosta riittävän nopeasti työoloja. Itse olen asian suhteen hieman optimistisempi, mutta mikäli työolojen parantumista halutaan vauhdittaa, voitaisiin harkita vaikkapa kehitysapurahojen käyttämistä niihin. Nämä eivät ole kuluja yrityksille.

8. Käsitellessään kysymystä lapsityövoimasta, tuli minulle ensiksi ajatus, että onko Soininvaara todellakin yksinkertaistamassa kysymystä muotoon ”lapsityövoima on pahasta, piste.” Fiilis oli kova kun hän monta kertaa mainitsi lapsityövoiman vitsauksena kehitysmaissa. No onneksi hän myöhemmin totesi aivan oikein, että vaihtoehtona työnteolle esim. tehtaissa noille lapsille on tonkiminen kaatopaikoilla jonkin hyödyllisen toivossa. (Tai monesti prostituutio) Hän toteaa ihan oikein, että tehdaskaan ei ole lapsille se oikea paikka, vaan koulu. Tosin hän haluaisi kehitysmaissa mentävän ”suoraan hyvään maailmaan.” Itse olen tuohon asiaan hieman skeptisempi, koska en usko että köyhät kehitysmailla olisi riittävästi varaa tulonsiirtoihin lapsille koulua varten. Länsimaatkaan eivät lapsityövoimasta päässeet ensisijaisesti kielloin, vaan siksi että niillä oli siihen varaa.

9. Pieni epäilys on, että Soininvaaralla heilui hieman korvat, kun hän vähätteli turkistarhoihin iskuja tekevien kettutyttöjen osuutta puolueessaan ja sanovan, että kyseiset henkilöt löytyvät lähinnä vasemmistoliitosta. Vasemmistoliiton houkuttelevuutta kettutytöille ja -pojille en epäile, mutta veikkaan että kyllä niita vihreistäkin kohtuu helposti löytynee. (Vähemmistössä toki)

10. Erittäin mielenkiintoisana maaseutua elävöittävänä elantona hän mainitsee energiakasvien viljelyn, kuten ruokohelpin, joka tuottaa kirjan mukaan hehtaaria kohti energiaa saman verran kuin kolme tonnia öljyä. Mielenkiintoinen ehdotus ja mikäli kasvi todella on noin hyödyllinen niin tietysti tuen sitä täysin.

11. Kirjan lopulla Soininvaara ennustaa melko ruusuista kuvaa, kuinkas muuten, tulevaisuudesta jossa vihreiden tavoitteet olisivat toteutuneet. Jotkin asiat kyllä itseäni hiukan epäilyttävät:

a. Riadin sopimus vuonna 2012 jossa maat pistävät kaikkia maapallon luonnonvarat kansainväliseen omistukseen josta jokainen maa voi ostaa itselleen osuuksia. Kuinkahan tähän suhtautuvat maat jotka ovat melko omavaraisia tärkeimpien luonnonvarojen suhteen. Suoraan vaan luovutetaan huutokaupattavaksi? Tuskin..

b. Pohjois-Korea kuulemma sortuu Soininvaaran mukaan vuonna 2009. Niin hienoa kun se olisikin, epäilen asiaa toteutumista näin nopeasti vahvasti. Uskoisin myös että, sortuessaan Pohjoinen pyrkisi yhdistymään Etelä-Korean kanssa, mitä Soininvaara ei mainitse.

c. Ben Zyskowicz on kuulemma vielä kokoomuksen eduskuntaryhmän pj:nä vuonna 2014. On tainnut Soininvaaralta mennä ohi, että Zysse on sanonut jättäytyvänsä hommista tämän vuoden jälkeen. Mitä tulee ”kateusveroon” jota ilmaisua Zysse kuulemma aikoo käyttää kymmenen prosentin lisäverosta yli 80 000 vuodessa tienaavilta, muuten tuolloin vallitsevan 35 prosentin tasaveron lisäksi, niin enpä usko. Zyskowicz on itse sanonut hyväksyvänsä nykyisenkin progressiivisen tuloveromallin. Sinänsä olisi kyllä hienoa jos verotus tuon malliseksi tulisi, kuten myös perustulo olisi kiva juttu.

Sellaista tällä kertaa. Suosittelen siis kirjan lukemista ihan vain tiedon vuoksikin, mitä Vihreän liiton johtavin talousihminen taloudesta ajattelee. Kritiikki on kuitenkin luonnollisesti hyvä pitää päällä, kuten aina. Kirja kun on ensisijaisesti mainospuhe vihreiden tavoitteista, kuin objektiivinen analysointi.