Globalisaatiota vai kansainvälisyyttä?

Mitä eroa on globalisaatiolla ja kansainvälisyydellä? Itse en näe oikein mitään, mutta kansanedustaja Kirsi Ojansuun (vihr.) mielestä jotakin eroa on.

Tiistain (26.7) Hämeen Sanomissa oli juttu Pirttikosken kesäteatterissa pyörivästä Aikuisten oikeesti globaaleja -näytelmästä, jota Ojansuu oli katsomassa ja antamassa kommentteja näytelmästä ja globalisaatiosta. Kansainvälisyydestä ja globalisaation erosta hän mainitsee seuraavaa: "Kaikki ulkomaihin liittyvä mielletään helposti globalisaatioon liittyväksi. Esimerkiksi eri maissa asuvien vanhempien huoltajuuskiista on mielestäni kansainvälistymistä eikä globalisaatiota."

Itseäni ruvetti naurattamaan tuo lause. Jos globalisaation suomentaa se on maapalloistuminen. Enää ei eri valtioiden rajat määrittele ihmisen elämää niin paljoa kuin ennen, vaan ihminen voi olla tekemisissä eri tavalla eri valtioiden kanssa. Tätä on huoltajuuskiistat, cd -levyjen ostot amerikasta, sijoittaminen eri maihin jne.

Yleensä globalisaatio mielletään tarkoittavan vai taloudellisia asioita. Näin ollen tuosta yllä luottelemistani asioista vain kaksi viimeistä olisi ikäänkuin globalisaatiota, mutta miksei ensimmäinen? Sen voi jopa tulkita taloudelliseksi asiaksi. Mihin maahan ihminen menee rakentamaan hyvinvointia? Kuten huomataan, ei se talous niin irrallaan ihmisen elämästä ole ja tarkoittaisi voi ostoa ja myyntiä.

Pieni sisäineni salaliittoteoreetikko voisi tässä vaiheessa heittää, että Ojansuu haluaa välttää globalisaatio -sanankäyttöä asioissa joissa vihreät ovat erityisen profiloituneita, kuten erilaisten elämismallien, mukaanlukien kansalaisuuksien ylittävien suhteiden puolestapuhujina. Globalisaatio kun pitäisi yleisesti vihreiden mielestä tarkoittaa vain jotakin joka pitäisi laittaa "ojennukseen" tai "hallittavuuteen" julkisen vallan toimesta. Jos globalisaatio tarkoittaisi ihmisten kansalaisuuksien ylittäviä suhteita, niin silloinhan nekin pitäisi laittaa "hallintaan", jota vihreät eivät varmasti hyväksyisi.

Mutta tuskinpa kai sentään...