Fallibilismia ilmastonmuutoskesteluun!

Reilu viikko sitten tuli mielenkiintoinen dokumentti maikkarilta jossa muutamat ilmastotieteilijät esittivät skeptisiä näkemyksiiään ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen.

Itse en paljon ilmastotiedettä tunne. Sen takia olenkin maalikkona sen varassa mitä tiedemihet medialle antavat, kuten myös moni muukin. Pakko sanoa että dokumentti herätti minussa pienen skeptikon näkemyksen ilmastonmutoksesta. Siinä missä Al Goren dokkari varmasti herättää jonkun asiaan vielä heikosti tutustuneen.

Tuossa maikkarin dokumentissa ei juuri vastapuolta kuultu, Al Goren dokkaria en ole nähnyt, mutta mutukäsitys on että ei siinäkään vastaavasti ilmastoskeptikoiden argumentteja esitetä.

Ikävää ilmastomuutoskeskustelun kehityksessä on se, että kovinkaan suurta mediahuomiota ei ole siitä väittely saanut aikaan. Mikä olisikaan hienompaa kuin järjestää paneeli aiheesta vaalipaneelien tyyliin!

Albert Einstein sanoi aikoinaan että hän on valmis luopumaan suhteellisuusteoriastaan jos joku pystyy kumoamaan sen. Fallibilismin ohjeiden mukaisesti. Kukaan ei taida vetää hernettä nenäänsä jos joku tuota teoriaa kritisoisikin. Niin ei myöskään tulisi tehdä ilmastonmuutoskeskustelussa. Ihmisen ehkä hienoin mahdollinen sivistyneisyys tulee siitä, ettei heilutella leimakirveitä vastustajaa kohti. Ilmastoskeptikot eivät ole holokaustin kieltäjiä eikä ilmastonmuutoksesta varottelijat maailmanlopun hörhöjä.

Sanottakoon vielä, että olen edelleen kyllä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalla, sitä sopii tehdä edes varmuuden vuoksi tälläisessä asiassa.