Globalisaatiokriittisyys ja -vastaisuus

Osmo Soininvaara on suosikkivihreäni. Vaikka en olekkaan hänen kanssaan kaikista asioista samaa mieltä, suurin syy siihen miksi kaveria kunnioitan on hänen tapansa käsitellä asioita. Niistä tulee esiin rauhallinen, analyyttinen mielikuva henkilöstä joka jaksaa perustella jokaisen väittämänsä ja eritoten hän on niitä harvoja isoja politiikon nimiä (vaikkakin taka-alalle jättäytynyt) jotka jaksavat nähdä vaivaa argumentointivirheiden esiintuomisessa. Noh, tämä Soikan fanittamisesta, halusin vain todeta sen ennen varsinaista aihettani.

Soininvaara on kirjoittanut hyvän arvotelun Naomi Kleinin uusimmasta kirjasta Tuhokapitalismin Nousu. Blogimerkinnöissä tuli jälleen kerran kysymys siitä mikä on globalisaatiokriittistä ja mikä globalisaation vastustamista. Monet blogin kommentoijat yrittävät painottaa kuinka "Klein on globalisaation kriitikko, eikä vastustaja".

Useinhan juuri kuulee vasemmistolaisten suusta kuinka globalisaation taludellisen puolen arvostelu ja säätelyn lisääminen on pelkästään globalisaation kritisointia eikä vastustamista. Vastustaminen puolestaan on sitä ettei halua monikulttuurisuutta kotimaahansa. Joskus jopa halutaan erottaa maahanmuutto ja globalisaatio toistaan esimerkiksi tällaisella lauseella: "Esimerkiksi eri maissa asuvien vanhempien huoltajuuskiista on mielestäni kansainvälistymistä eikä globalisaatiota."

Tässä asettelussa on looginen virhe. Vasemmistolaisten mielestä vapaa globaali talous on pahasta koska se aiheuttaa heidän mukaansa köyhyyttä. Ok, siis vastustetaan jotakin pahan asian, köyhyyden, aiheuttajaa, tämä tekee ihmisestä siis globalisaatiokriittisen. Monikulttuurisuutta vastustava sanoo maahanmuuton olevan pahasta, koska se yleensä heidän mukaansa aiheuttaa mm. mellakoita, rikollisuuden kasvua, islamin sharia-lain tuloa länsimaihin tai muuta vastaavaa. Eli pahojen asioiden aiheuttajaa vastustetaan. Tämä sitten tekee ihmisestä globalisaatiovastustajan. Eli jonkin oletetun pahan asian vastustaminen tekee kriittisen ja jokin puolestaan vastustajan? Mielenkiintoinen logiikka.

Nyt joku saattaa huomauttaa, ettei globalisaatiokriittinen halua lopettaa kaupankäyntiä, vaan rajoittaa sitä niin että se tapahtuu "reilusti". Noh, enpä ole monikulttuurisuutta vastustavien paljoa huomannut kritisoivan esim. saksalaisten oleskelua Suomessa. Kritiikki kohdistuu vain tiettyihin ryhmiin joita he pitävät pahoina.

Tulonsiirroista ja perheistä

Jokin aika sitten käteeni osui opiskelijajärjestön SAKKI:in lehti jossa oli haastattelussa vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Hänen mielestään vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa opiskelijan tukiin. Tällä tavoin toisen asteen nuoret saisivat vapaammin valita mitä haluaa opiskella kun suurituloisten vanhempien auttamisen haluttomuus ei olisi esteenä.

Olenkohan itse kasvanut liian hyvässä ja sallivassa perheessä, kun mielestäni noin inhottavien vanhempien haitta on varsin pieni? Kokonaisuutta katsellen on vahva MuTu meikäläisellä tulonsiirtoja tulisi aikamoinen läjä niille, joita vanhemmat auttavat muutenkin tarpeeksi. Tässä taidetaan nyt ampua singolla kärpästä. Vasemmistoliiton omaa retoriikkaakin tässä voisi mukailla: ”Onkos nyt niin että Vasemmistoliitto vain hyysää rikkaita?”

Toinen asia on sitten se paljonko vanhempia tulisi ihan ”kepillä” ottamaan vastuuta lapsistaan kun siihen on varaa? Pidän aika pelottavana sellaista perhettä yleisesti jossa vanhemmat eivät lapsensa opiskeluaan halua tukea ollenkaan tai määrää hänet johonkin tietylle alalle vastoin nuoren tahtoa. Ratkaisumalli tähän ”kyllä yhteiskunta sitten kustantaa” on aikamoista ongelman meikkaamista pois. Kuten Katainen hienosti viime vuoden vaalien alla hienosti sanoi ”Sellainen yhteiskunta jossa välittäminen on ulkoistettu, on oikeastaan aika kylmä.”